Hyvinvointialueita kurittavat rajut säästötoimenpiteet. Samaan aikaan väestö vanhenee ja hoidontarve väistämättä kasvaa. Yle teki elokuussa 2025 jutun Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kokemuksista ikäihmisten koteihin asennetuista Suvanto Kotona -sensoreista.
Muistisairaan Lilja Nikanderin kotiin asennettiin Suvanto Mukana -sensorit kahvinkeittimeen, mikroaaltouuniin, kylpyhuoneeseen, vuoteeseen sekä ulko-oveen. Niiden avulla omaiset ja kotihoidon henkilökunta voivat seurata hänen kotona asumistaan. Laitteet mittaavat vain liikettä, eivätkä välitä kuvaa tai ääntä. Sensorit on asennettu Nikanderin luvalla.
Hoitaja vierailee Nikanderin luona kahdesti päivässä. Lisäksi etähoitaja on Suvanto Videopuhelun avulla säännöllisesti hänen yhteydessään.
Ylen haastattelussa Lilja Nikanderin tytär Paula Häyrinen kertoo, että sensorit ovat antaneet hyödyllistä tietoa hänen äitinsä todellisesta toimintakyvystä.
– On paljastunut, että hän ei enää osaa käyttää mikroa eikä kahvinkeitintä, Hyväri toteaa.
Kylpyhuoneen ilmankosteutta mittaavien sensoreiden ansiosta selvisi myös, ettei peseytyminen enää onnistu Nikanderilta itsenäisesti. Ylen artikkelissa kerrotaan, että Häyrinen on pyytänyt äitinsä toimintakyvyn uudelleenarviointia. Hänen toiveenaan on, että Nikander pääsisi sensoreiden tuottaman tiedon perusteella ympärivuorokautiseen hoitoon.
Säästöjä ja tarkempaa palvelun mitoitusta
Ylen mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella sensoreiden avulla on onnistuttu vähentämään palveluntarvetta lähes puolella kotihoidon sensoriasiakkaista. Tämä merkitsee jopa satojentuhansien eurojen säästöä vuodessa. Myös Varsinais-Suomessa on huomattu, että osalle kotihoidon asiakkaista on myönnetty tarpeettoman raskaita palveluja.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palveluvastaava Mari Pilpola kertoo Ylelle, että sensoreiden ansiosta hoidon tarve voidaan mitoittaa paremmin asiakkaan todelliseen tilanteeseen: omatoimisesti pärjäävän asiakkaan käyntejä voidaan vähentää ja enemmän tukea tarvitsevalle niitä voidaan lisätä.
Pilpola huomauttaa, että sensoreiden ansiosta osalle asiakkaista kotihoitoa voidaan tehostaa sen sijaan, että jouduttaisiin turvautumaan kalliiseen ympärivuorokautiseen hoivaan. Asiakkaille sensoreista ei koidu taloudellisesta rasitetta, Varsinais-Suomessa laitteista käytöstä ei tällä hetkellä peritä erillistä maksua.
– Jos voimme sensoreiden avulla todeta, että asiakkaalle riittää yksi lisätty kotihoidon käynti, se on huomattavasti pienempi kustannus kuin ympärivuorokautinen hoito, Pilpola havainnollistaa.
