Erkki Leskinen

Videopuhelun ansiosta äitiä näkee nyt päivittäin

Erkki Leskisen äidille järjestettiin Pielaveden kunnan kautta Suvanto Caren Videopuhelu kunnan omiin tarpeisiin. Samalla omaisille tarjoutui mahdollisuus hyödyntää videokuvaa henkilökohtaiseen yhteydenpitoon. Leskiselle mahdollisuus oli oiva, sillä hän asuu 400 kilometrin päässä muistisairaasta äidistään. Mukaan videokokeiluun lähti myös Leskisen sisar, jolle niin ikään kertyy välimatkaa äitiin useampi sata kilometriä.

– Meille tämä oli iso juttu kun saatiin erilainen, pelkkää puhelua henkilökohtaisempi kontakti äitiin, Leskinen kertoo.

Suvanto Videopuhelusta suunnatonta iloa äidille ja omaisille

Videoyhteys tuotti suunnatonta iloa Leskisen äidille. Hän pääsi eri tavalla osaksi lastensa, lastenlastensa sekä lastenlastenlastensa elämään, kun reaaliaikaista kuvaa jälkikasvusta pystyi lähettämään saman tien. Siksi Pielaveden kunnan päätös lopettaa videopalvelu tuli omaisille ikävänä yllätyksenä. Kunnalla itsellään ei ollut enää tarvetta kontaktille, sillä fyysisiä käyntejä äidin luona lisättiin kahteen päivässä.

– Hämmästyimme siskon kanssa, että eihän meidän päivittäinen tarve häviä minnekään, Leskinen kertaa.

Videon avaamaa yhteydenpitoa ei haluttu katkaista, joten Erkki Leskinen tarttui härkää sarvista ja otti itse yhteyttä Suvanto Careen. Selvisi, että palvelua tarjotaan ilman muuta myös yksityisille käyttäjille. Leskinen antaa paljon kiitosta Suvanto Caren myyntijohtaja Olli Göösille.

– Hän oli erittäin palveluhalukas ja asiat järjestyivät salamannopeasti. Meillä oli aluksi yhteydessä ongelmia, mutta asiakaspalvelu auttoi hetkessä, Leskinen muistelee.

Suvanto Caren Videopuhelun hintaa Leskinen pitää kohtuullisena, varsinkin kun vertaa sitä siihen iloon, minkä kuvayhteys äidille ja omaisille tuottaa. Leskinen uskoo, että läheisten kasvojen näkeminen auttaa omalta osaltaan äitiä muistamaan ja pysymään paremmin nykyhetken tapahtumissa läsnä.

Keskustelulla virkistetään äidin muistia

Nykyisin yhteydenpito äidin kanssa on päivittäistä. Sisko ottaa kontaktin aamupäivällä, Leskinen taas soittelee itse iltapäivän puolella. Puheluissa käydään läpi kuulumisia ja ihan arkipäivän asioita. Jos äiti on esimerkiksi saanut postin mukana viranomaiskirjeen, se luetaan yhdessä ja keskustellaan sisällöstä. Leskisen mukaan äiti on edelleen kiinnostunut oman taloutensa hoidosta, vaikka vastuu raha-asioissa on Leskisellä. Näistä asioista jutteleminen on kuitenkin äidistä kiinnostavaa. Samalla äitiä aktivoidaan hieman liikkeelle, kun hänelle annetaan tehtäväksi käydä katsomassa mitä jääkaapista tällä hetkellä puuttuu, tai paljonko ulkona on nyt pakkasta.

– Tässä videopuhelussa on kivana lisänä toiminto, missä pystyy jättämään kommentteja toisille. Usein sisko hieman kirjaa mistä ovat aamupäivällä jutelleet ja minä koetan vähän virkistää äidin muistia houkuttelemalla häntä muistelemaan, mistä he aamupäivällä puhuivat. Äidillä lähimuisti on heikko, mutta vanhat asiat ovat kirkkaana mielessä, Leskinen hymyilee.