Etelä-Pohjanmaalla, Suupohjan seutukunnassa Suvanto Caren Videopuhelu on ollut käytössä hyvällä menestyksellä jo pari vuotta. Aluksi puhelut otettiin käyttöön asiakasohjausyksikön kotikuntoutuksessa, mutta nyttemmin videopuhelulla helpotetaan ensisijaisesti kotihoidon asiakkaita. Tyypillisesti asiakkaan luona vieraillaan pari kertaa viikossa, ja muina aikoina ohjaus tapahtuu virtuaalisesti.
– Aamulla muistutetaan puuron keitosta, silmätippojen laitosta, lääkkeen otosta. Tehdään vointikyselyä, muistutetaan insuliinipistoista ja verensokerin mittauksesta. Sitten on asiakas jolle hoitaja ohjaa keskellä päivää 20 minuutin jumpan ja asiakas, jota neuvotaan illalla tukisukan pois ottamisessa, luettelee Suupohja LLKY:n etähoitaja Sari Heinola Suvanto Videopuhelu-palvelun käyttötapoja.
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä toteuttaa sosiaali-, terveys- ja ympäristöpalvelut neljässä kunnassa: Isojoella, Karijoella, Kauhajoella sekä Teuvan alueella. Heinolan mukaan vanhimmat hoidon piirissä olevat ovat 95-vuotiaita, nuorimmat ovat noin 60-vuotiaita. Etähoito on kuntayhtymän alueella suunnattu heille, jotka pystyvät yhä huolehtimaan tietyssä määrin itsestään, vaikeasti muistisairaille etähoidosta ei enää ole samanlaista hyötyä.
– Laitteen käyttö on kyllä sujunut erinomaisesti. Yhteys on myös omaisten käytössä ja he ovat kyllä ottaneet sen vastaan tyytyväisinä, Heinola pohtii.
Videopuhelua kokeilemaan matalalla kynnyksellä
Asiakasmäärän kasvaessa Sari Heinola näkee, että etähoidolle on suuri tilaus. Hän muistuttaa, että kaikki asiakkaat tai hoitajat eivät koe laitetta omakseen, mutta kannustaa kokeilemaan matalalla kynnyksellä.
– Sanoisin että kannattaa herkästi lähteä kokeilemaan. Laitteen voi aina helposti ottaa pois, jos tuntuu ettei se palvelekaan tarkoitusta. Meillä oli esimerkiksi mielenterveysasiakas, joka pelkäsi laitteen tarkkailevan häntä, Heinola kuvaa.
Etähoito ei ole automaatio: Suupohjan LLKY:ssä tarkastellaan etähoidon tarvetta tapauskohtaisesti arviointijaksolla. Tässä ajassa selvitetään, onko esimerkiksi juuri etähoidolle tarvetta ja palveleeko se asiakkaan hyvinvointia.
Etähoito antaa mahdollisuuden täyteen työtehoon
Sari Heinolan mielestä etähoitoon voitaisiin keskittää henkilöstöä enemmänkin. Paras ratkaisu olisi, että etähoitaja pystyisi keskittymään vain ja ainoastaan virtuaalisiin tapaamisiin. Nyt ongelmana on se, että hoitaja saattaa joutua keskyttämään ajomatkansa esimerkiksi tien viereen ottaakseen etäyhteyden oikeaan aikaan. Etähoitajan pesti kiinnostaa – avoimiin työpaikkoihin on aina löytynyt useita kiinnostuneita hakijoita.
Etähoito tukee myös hoitajien omaa työssä jaksamista ja pystyvyyttä. Sari Heinola kertookin, että usein etähoitoon hakeutuvat ensisijaisesti ne työntekijät, jotka eivät muuten pysty jatkamaan normaalia, fyysistä hoitotyötä.
– Voi olla sairauksia, esimerkiksi selkävaivoja jotka rajoittavat fyysistä työntekoa. Etähoidossa nämäkin työntekijät pystyvät antamaan 100 prosentin työpanoksen työhönsä, Heinola huomauttaa.
