Pohjois-Savon hyvinvointialueella kokemusta etähoivasta löytyy jo useamman vuoden takaa. Etähoiva on entistä tärkeämpi osa lähitulevaisuuden hoitotoimia – se on resurssitehokasta ja kannattavaa, mutta myös asiakkaille hyödyllistä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella etähoiva on kiinteä osa ikäihmisten hoivapalveluita ja ensisijainen kotihoitopalvelun tuottamismuoto. Etähoivan tablettitietokoneet, eli laitteet, joilla etähoitaja pitää yhteyttä asiakkaisiin tulevat Istekin kilpailuttaman toimittajan Suvanto Caren kautta.
– Laitteet ovat hyvin helppokäyttöisiä, etenkin ikääntyneille. Heidän ei tarvitse osata muuta kuin hakeutua kotiin asennetun tabletin äärelle, kertovat etähoivan palveluesihenkilö Riikka Hämäläinen sekä alue-esihenkilö Maarit Peltomaa.
Tablettitietokoneen avulla ikääntyneitä ohjeistetaan esimerkiksi lääkitykseen, insuliinin pistoon, päivittäisiin toimintoihin ja kuntoutukseen liittyen.
– Etähoiva ylläpitää ikääntyneiden omatoimisuutta ja antaa onnistumisen tunnetta itsenäiseen asioiden hoitamiseen, Hämäläinen pohtii.
Etähoiva mahdollistaa tehokkaan resurssien käytön
Etähoivan avulla resursseja pystytään hyödyntämään tehokkaammin, sillä etähoitaja kykenee palvelemaan työvuoronsa aikana useampia asiakkaita kuin kentällä toimiva hoitaja. Lisäksi etähoiva tarjoaa työntekijälle tarvittaessa kevyemmän vaihtoehdon fyysiselle työlle.
– Etähoitajamme ovat valtaosin kokeneita kotihoidon työntekijöitä, joilla on ymmärrystä ja kokemusta ikääntyneiden tarpeista. Etähoivassa myös intensiteetti voi olla syvempi, eli hoitajalla on aidosti mahdollista keskittyä juttelemaan asiakkaan kanssa, kun aika ei kulu askareiden suorittamiseen, Peltomaa sanoo.
Etähoivateknologialla päästään tehokkaasti tasoittamaan kotihoidon ruuhkahuippuja.
– Kaikkien luokse ei tarvitse ehtiä yhtä aikaa. Omatoimisia voidaan ruudun kautta ohjeistaa ottamaan aamupalaa ja aamulääkkeet, ja näin he voivat sitten rauhassa odotella hoitajaa tunnin tai pari tekemään muita toimia, Hämäläinen selventää.
Etähoiva tuo turvaa ja vapautta
Etähoivaa tarjotaan jokaisen oman hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan joko ainoana hoitomuotona tai hybridinä kotihoidon lisätukena. Varsinaisen hoivatyön lisäksi etänä voidaan tarjota myös muun muassa fysioterapiaa, kuntoutusta tai päivätoimintaa.
– Etäpäivätoiminnassa vuorovaikutus ja ihmisten kohtaaminen koetaan mielekkääsi ja helpoksi, kun ei tarvitse matkustaa päivätoimintaan paikan päälle, Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen ja Peltomaa kehottavat myös omaisia hyödyntämään etähoivalaitetta omaan yhteydenpitoonsa.
– On ollut ihania kohtaamisia, kun lapset ja lapsenlapset ovat voineet vaikka maailman toiselta puolelta pitää yhteyttä ja esitellä omaa kotiaan, arkeaan ja ympäristöään. Nämä ovat ikääntyneillekin oikeita elämyksiä, Peltomaa sanoo.
Hämäläinen ja Peltomaa harmittelevat, että etähoivasta puhutaan julkisuudessa usein penseästi. Väitteet roboteilla hoidettavista vanhuksista värittävät keskustelua, vaikka mielikuva on usein hyvin kaukana totuudesta – kyseessä on kuitenkin ihmisten välisestä kohtaamisesta teknologian avulla. Heidän mukaansa myös hoitohenkilökunnalla voi olla usein turhan kapea käsitys etähoivan mahdollisuuksista, kuten siitä, kenelle etähoiva voisi sopia.
– Rohkeasti vain kokeilemaan ja tutustumaan etähoivan mahdollisuuksiin, Riikka Hämäläinen ja Maarit Peltomaa kannustavat.
Lue täältä myös Ritva Ala-Mattisen kokemuksia etähoitajan työstä!
