15.06.2021

Omaishoitajaliitto täydet 30 vuotta!

Vuonna 1991 perustettu, aluksi nimellä ”Vanhusten omaiset ja läheiset ry” toiminut Omaishoitajaliitto juhlii koko vuoden kolmen vuosikymmenen taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys on julkaissut Omaishoito eilen, tänään ja huomenna -dokumenttivideon, jossa asiantuntijat sekä omaishoitajat pohtivat omaishoitoon liittyviä kysymyksiä ja kertovat kokemuksiaan. Dokumentissa muisteluitaan tarjoavat omaishoitajaliiton perustajajäsenet presidentti Tarja Halonen ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Lisäksi omia näkemyksiään omaishoidon tilanteesta avaavat professori Teppo Kröger, puhemies Anu Vehviläinen ja liiton puheenjohtaja Sari Raassina. Omaishoitajaliitto on SuvantoCaren pitkäaikainen yhteistyökumppani. Youtubessa julkaistun dokumentin pääset katsomaan tästä.

Omaishoitajat saavat oman äänensä kuuluviin

Presidentti Tarja Halonen toimi 90-luvun alussa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n johtajana. Intressiristiriidat läheisten ja omaisten välillä herättivät kuitenkin huomaamaan, että omaishoitajat tarvitsevat oman yhdistyksensä ajamaan juuri heidän asiaansa.

– Vanhusten kotihoito oli säätelemätöntä. Läheiset eivät saaneet paljonkaan ohjausta tai neuvontaa, puhumattakaan siitä, että olisi [rahallisesti] korvattu tai että heillä olisi vapaapäiviä tai sijaisia, presidentti Halonen muistelee dokumentissa.

30 vuotta sitten yhdistyksen aamunkoitossa sekä varhaisissa toimintavuosissa oli mukana myös ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.

– Oli muodostunut ryhmä jonka puolesta ei oikeastaan kukaan puhunut. Nämä ihmiset olivat jääneet varjoon julkiselta sosiaalipolitiikalta, Kananoja avaa omaishoitajien silloista asemaa.

Samaan aikaan valtakunnallisessa politiikassa haluttiin kuitenkin vähentää kalliita sairaala- ja laitospaikkoja entisestään. Se toi omaishoidon piiriin paljon muutakin kuin laitoshoitoa lykkäävää, ennaltaehkäisevää hoitoa.

Jotta raskasta taakkaa jaksaisi kantaa mahdollisimman hyvin, tulee Kananojan mukaan hoidettavalle mahdollistaa tuttu ja turvallinen hoitopaikka omaishoitajan vapaiden ja hengähdystaukojen aikana.

– Ilman että ihmistä heitellään paikasta toiseen, Kananoja huomauttaa.

Omaishoidon haasteena naisten köyhyysloukku

Omaishoidon vapaaehtoisuuden ja elintärkeiden tukien puolesta rummuttaa myös hoivapalveluiden rakenteisiin perehtynyt yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger.

– Omaishoito on ja tulee olla vapaa valinta. Monella omaishoitajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä omaishoitajaksi jos he haluavat tarjota läheiselleen hyvän hoidon.

Omaishoitoa pidetään usein hyvin yksityisenä, perheen sisäisenä asiana vaikka todellisuudessa omaishoitajien panos tuo yhteiskunnalle hyvin suuret säästöt. Ristiriitaisessa tilanteessa vanhusten hoito on julkisen sektorin vastuulla mutta käytännössä paljon asetetaan omaisten harteille.

– Koko hoivapolitiikan keskeisin kysymys on työn jako julkisen sektorin vastuun ja perheen sekä omaisten vastuun välillä, Kröger summaa.

Krögerin mukaan omaishoito on ehdottomasti sukupuolikysymys. Sitova hoivavastuu jättää naiset usein pois työmarkkinoilta. Köyhyysloukun vaara uhkaa varsinkin silloin, kun joudutaan tekemään valinta omaishoidon ja ansiotyön välillä. Tutkimustulosten mukaan omaishoito on lähtökohtaisesti kytköksissä pienituloisuuteen.

– Tällä hetkellä puolisoiden välisessä hoidossa ollaan aika lähellä miesten ja naisten tasa-arvoa ja yhtäläistä vastuuta, mutta monissa muissa omaishoivan asioissa ollaan siitä aika kaukana, Kröger kertoo.

Ratkaisuksi Kröger ehdottaa osa-aikatyötä tai työajan joustoa. Kröger kannustaa myös keskustelemaan, tarvitaanko meillä järjestelmää omaishoidosta johtuvan ansionmenetyksen korvaukseen.- Omaishoito ollut toisarvoinen tekijä, josta ei ole puhuttu niin paljon kuin lasten hoidosta vaikka tulevaisuudessa omaishoito tulee näyttelemään vielä suurempaa roolia, Teppo Kröger huomauttaa dokumentissa.