Iän myötä unentarve vähenee ja unirytmi siirtyy varhaisemmaksi. Uni muuttuu aiempaa pinnallisemmaksi ja yöheräämistä tapahtuu enemmän. Ikääntyneiden unettomuus on kuitenkin ongelma silloin, kun virkeys katoaa ja uuteen päivään herää jatkuvasti väsyneenä.
Mistä ikääntyneiden unettomuus johtuu?
Ikääntyessä unirytmi muuttuu. Ihmistä alkaa väsyttää aiempaa aikaisemmin ja hän myös herää varhemmin. Uni on kevyttä ja katkonaista. Syynä muutokseen on melatoniinihormonin erityksen väheneminen. Muutos on ikään kuuluva ja luonnollinen, eikä sitä varsinaisesti tarvitse parantaa.
Jos olo on kuitenkin jatkuvasti vetämätön ja äreä, eikä yöunien jälkeen tunne levänneensä yhtään, vaikuttaa unettomuus heikentävästi koko elämänlaatuun. Lääkehoidollinen tie on kuitenkin haastava: unilääkkeet tekevät unesta entistäkin pinnallisempaa aiheuttaen myös voimakasta riippuvuutta. Nukahtamislääkkeet lisäävät päiväväsymystä ja keskittymisvaikeuksia sekä heikentävät hienomotoriikkaa ja muistia. Lääkkeitä tulisi käyttää vain muutaman viikon jaksoja, ei suinkaan pitkäkestoisesti.
Melatoniini on lääkkeistä turvallisin vaihtoehto, ja sitä kannattaakin käyttää nukahtamisen apuna, jos unettomuus aiheuttaa vaivaa. Itsehoidollisia keinoja kannattaa kokeilla nukahtamisen helpottamiseksi ennen lääkärin puoleen kääntymistä.
Syitä ikääntyneiden unettomuuteen
- Kivut ja sairaudet
- Lääkkeiden sivuvaikutukset
- Huolet ja murheet
- Yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute
- Masennus ja ahdistuneisuus
- Unettomuus ja muistisairaus
Unettomuus ja muistisairaus
Ikääntyneen unettomuus aiheuttaa erityistä huolta omaisille silloin, kun peliin astuu muistisairaus. Keskellä yötä tolpillaan oleva vanhus ei välttämättä hahmota vuorokauden aikaa tai tunnista tarvetta asettua maate. Yöllä vaellellessa ikääntyneellä on myös suurempi riski kaatua tai loukata itsensä muulla tapaa.
Muistisairaan unen saannista ja mahdollisesta yöllisestä kulkemisesta saa helposti todellista tietoja Suvanto Kotona -sensoreiden avulla. Ylipäätään ikääntyneen vuorokausirytmiä ja turvallista kotona asumista helpottaa, kun omaisilla on ajantasainen tieto siitä, miten kotona pärjätään.
Alzheimerin taudissa unen tarve tavallisesti jonkin verran lisääntyy ja huonosti nukuttu yö heikentää vointia selvästi enemmän kuin muilla ihmisillä. Muistisairaan nukahtamista helpottavat säännöllisesti tapahtuvat iltarutiinit sekä sänkyyn meno aina samaan aikaan. Alzheimer-lääke lisää virkeyttä, joten sen ottamista ei pitäisi ajoittaa iltaan.
Omahoidollisia vinkkejä hyvän unen saantiin:
- Käytä sänkyä vain nukkumiseen ja läheisyyteen. Esimerkiksi television katselua vuoteessa tulisi välttää.
- Jos uni ei tule 20 minuutissa, nouse ja tee hetki jotain muuta.
- Nouse aamulla aina samaan aikaan, riippumatta siitä, oletko nukkunut hyvin vai et.
- Rutiinit auttavat aivoja: tee illalla aina samat iltatoimenpiteet.
- Lyhyet päiväunet virkistävät. Älä kuitenkaan nuku kuin korkeintaan 20 minuuttia, äläkä ajoita päiväunta iltaan.
- Vältä illalla kofeiinia ja alkoholia.
- Vältä runsasta juomista illalla, jotta yöllä ei tarvitsisi nousta vessaan niin usein.
- Vältä raskasta syömistä. Kevyt iltapala tuntia – paria ennen nukahtamista auttaa kuitenkin unen tuloon.