Yle kertoi elokuussa teknologian käytöstä ikäihmisten hoivatyössä. Juttu kirvoitti runsaasti kiinnostavaa keskustelua. Haluaisin Suvanto Caren osalta kuitenkin oikaista muutamia virheellisiä olettamuksia ja kertoa, miten teknologiaa todellisuudessa päästään parhaalla tavalla hyödyntämään.
“Kone korvaa vanhusten inhimillisen seuran – hoitajien sijaan heitä hoivaavat robotit.”
Teknologian tarkoituksena ei ole korvata inhimillistä hoivaa, päinvastoin. Teknologia kulkee perinteisen hoivan rinnalla ja vahvistaa sitä. Etähoiva voi tarjota ikääntyneelle kattavampaa hoitoa kuin fyysiset hoitajakäynnit yksinomaan. Etähoiva ei vie hoitajan läsnäoloa pois – vaan vahvistaa sitä. Erään kerran törmäsin kotihoidon asiakkaaseen – hänen kertomansa mukaan etäkotihoito on hänelle parempi vaihtoehto kuin se, että hoitaja tulisi joka kerta käymään fyysisesti hänen luonaan.
Väestö vanhenee, valtion velka kasvaa ja työssä käyvien veronmaksajien määrä vähenee. Fakta on, että meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä teknologiaa. Jo nyt teknologia tuo ikääntyvien hoivatyössä yhteiskunnalla kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Ilman teknologiaa joutuisimme entistä tarkemmin rajaamaan kuka hoivaa saa ja kuka ei – ja se ei ole inhimillistä.
Oletetaan, että ikääntyneen tulisi ottaa lääkkeet kuudesti päivässä, mutta hoitaja vierailisi hänen luonaan ainoastaan kahdesti. Eikö tällöin etähoitajan vierailusta ole paljon apua? Etähoitaja voisi valvoa lääkkeenottoa videopuhelun avulla omalta pisteeltään. Koska etähoitajan aika ei kulu siirtymisiin, hän voi tehdä 20–25 käyntiä päivässä siinä missä perinteisiä fyysisiä käyntejä voidaan tehdä vain 8–10 päivässä.
Lue Helena Luoman kokemuksia siitä, kuinka ikääntynyt saatiin syömään kunnolla etähoitajan avulla.
“Hoitajat eivät enää käy ikääntyvien luona vaan seuraavat tietokoneelta, mitä he puuhaavat.”
Sensorit havainnoivat automaattisesti kotona asuvan arjen rutiineja. Niiden tarkoituksena on ilmoittaa kaikesta poikkeuksellisesta päivittäisissä rutiineissa. Esimerkiksi jos ikääntyneen yöllisessä aktiivisuudessa, WC- ja ruokailurutiineissa tulee poikkeamia, voidaan päätellä, että asukkaan vointia on syytä tarkastella. Hoitajan tai lähiomaisen ei tarvitse istua tietokoneen ääressä koko ajan.
Teknologia helpottaa ihmisen kotona pärjäämistä silloin, kun hoitajat tai omaiset eivät voi olla koko aikaa läsnä. Laitteiden tarkoituksena on tukea ikääntyneen itsenäistä elämää omassa kodissa. Kotona asuminen on kevyempi vaihtoehto ympärivuorokautiselle hoivalle. Se on usein myös ikääntyneen oma, harras toive.
Lue, miten sensoreiden ansiosta Heidi Hailin äidin vaarallinen nestehukka paljastui.
“Laitteiden avulla ikäihmistä vakoillaan, yksityisyys on mennyttä.”
Suvanto Caren laitteistot eivät tallenna kuvaa tai ääntä. Ne eivät siis “vakoile” ikääntyneen tekemisiä omassa kodissa. Laitteita ei myöskään asenneta kenenkään kotiin salaa. Etäkäynnit toteutetaan aina sovittuun aikaan, aivan kuten perinteiset, fyysiset hoitajien käynnitkin. Raportteja pääsee lukemaan ainoastaan hoivataho sekä ikääntyneen hoivaan aktiivisesti osallistuvat omaiset, eivät ketkään ulkopuoliset.
“Sensorit eivät anna todellista kuvaa siitä, mitä vanhus tekee.”
On totta, etteivät sensorit pysty antamaan täysin kattavaa kuvaa siitä, mikä on ikääntyneen todellinen tilanne. Ne kuitenkin pystyvät kiinnittämään huomiota poikkeuksiin, jotka muuten voisivat jäädä piiloon. Esimerkiksi jos jääkaappia tai mikroa ei käytetä lainkaan voidaan päätellä, ettei ikääntynyt syö kunnolla. Tuo tieto on paljon kokonaisvaltaisempaa, kuin se mitä hoitajille selviäisi päivittäisillä piipahduksilla.
Laitteet ovat hoivan apuvälineitä, eikä niiden tarkoituksenakaan ole vastata yksinomaan ikääntyneen hoivasta. Teknologiasta kannattaa ottaa kaikki potentiaali irti ja pyrkiä hyödyntämään sen etuja – ei inhimillisyyden kustannuksella, vaan aina sen rinnalla.
Olli Göös
Myyntijohtaja
Suvanto Care
