Ensimmäiseksi aamulla ohjaaja Sirpa Hytönen tarkistaa mobiilisovelluksestaan, kuinka yö on sujunut Eksoten ohjatun senioriasumisen yksikössä Imatralla. Tämän jälkeen hän kattaa asukkaille aamiaisen, joka tarjoillaan kahdessa vuorossa: ensimmäinen kahdeksalta, toinen puoli tuntia myöhemmin. Aamiaisen jälkeen pidetään asukkaille juttutuokio ja kello 13–14 Sirpa ohjaa kaikille yhteisen aktiviteetin, esimerkiksi jumppaa, bingoa tai levyraatia. Jos asukkaista joku puuttuu, Sirpa tarkistaa puhelimensa sovelluksesta, että kaikki on hyvin. Ohjaaja pystyy päättelemään ovisensorista, jos asukas onkin lähtenyt ulkoilemaan tai vuodesensorista, että päivälevot ovat venähtäneet. Silloin Sirpa soittaa perään ja kyselee, onko jokin hätänä.
– Jos asukas ei vastaa, lähden tarkistamaan, onko kaikki kunnossa.
Sirpa Hytönen on Immalan Loisteen ohjatun senioriasumisen ainoa työntekijä. Ohjatun toiminnan asukkaita yksikössä on 22. Samassa talossa asuu lisäksi 22 muuta senioriasukasta. Osa asunnoista on varustettu Suvanto Caren Kotona -palvelulla. Suvanto Caren laitteet ovat osa KARITA-hankkeessa tapahtuvaa pilotointia. Lyhenne syntyy sanoista Kotona Asumista Rohkeasti ja Itsenäisesti Teknologian Avulla. KARITA-hanke puolestaan on osa valtakunnallista KATI-ohjelmaa.
-KARITA-hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea sellaisia kuntalaisia, jotka eivät ole säännöllisten palvelujen piirissä, mutta riski palvelujen tarpeeseen on kohonnut. Hankkeessa etsitään uusia vaikuttavia teknologisia ratkaisuja muun muassa digitaalisten palvelujen, tekoälyn ja robotiikan avulla, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marja Laamanen.
Kotona-palvelu välittää asuntoon asennettujen sensorien avulla dataa asukkaan normaaleista vuorokauden aktiviteeteista, kuten unirytmistä, ulkoilusta, jääkaapin ja mikron käytöstä, sekä wc-käynneistä.
-Jos jollakulla on uniongelmia, voimme yhdessä katsoa laitteelta, kuinka yöunet ovat menneet. Juttelemme, että tuossa olet nukkunut, sitten käynyt vessassa mutta olet palannut taas vuoteeseen. Asiakkaan huolia helpottaa, kun asiasta on mustaa valkoisella, Sirpa Hytönen kertoo.
Teknologiasta apukäsiä hoitajalle ja mielenrauhaa omaisille
Sensoreiden tuottama tieto ei ole tarkoitettu yksinomaan ohjaajan työkaluksi – reaaliaikainen tieto voidaan jakaa helposti myös omaisille.
-Ennen omaiset ovat saattaneet tulla heti aamulla katsomaan, onko äiti herännyt ja noussut ylös. Nyt he voivat vain vilkaista mobiilisovelluksestaan ja nähdä, että äiti on herännyt ja käynyt jo jääkaapillakin. Kyläillä voi sitten iltapäivällä kaikessa rauhassa. Omaiset saavat olla omaisia, heidän ei enää tarvitse olla hoitajia, Sirpa Hytönen hymyilee.
Sovelluksen Päiväkirja-toimintoon voi välittää viestiä puolin ja toisin. Päiväkirja on myös erinomainen yhteydenpitokanava asukkaiden arkeen.
-Viestissä voi lukea vaikka että ”lähdimme käymään mökillä ja palaamme kello 18” tai ”äiti ei vastaa puhelimeen. Voitko käydä katsomassa, että kaikki on kunnossa?” Hytönen antaa esimerkin.
Kotona-palvelu auttaa kartoittamaan todellisen hoidon tarpeen
Kaikki Immalan Loisteen asukkaat ovat riittävän hyväkuntoisia asumaan itsekseen. Yksikkö on väliaikainen asumismuoto ennen mahdollista raskaampaan hoivapalveluun siirtymistä.
– Palvelujen piiriin pikkuhiljaa siirtyvä nykyinen ikäluokka on tottunut käyttämään tietokoneita ja laitteita. Heille se ei ole ongelma. Mutta asioita ei saa tehdä turhan monimutkaiseksi. Teknologian käyttö on sitä helpompaa, mitä vaivattomampaa se on käyttäjilleen, Marja Laamanen sanoo.
Teknologian tuottama tieto auttaa kartoittamaan palveluntarvetta sekä vähentämään omaisten huolta. Sen avulla tilanteisiin pystytään reagoimaan nopeasti – toisaalta taas hitaasti kehkeytyvät sairaudet voivat paljastua ennen kuin tilanne pääsee kärjistymään.
-Sensorit esimerkiksi voivat laskea, että asukas käy WC:ssä keskimäärin kuusi kertaa päivässä. Jos käynnit pomppaavat yhtäkkiä neljääntoista, voimme lähteä tutkimaan, onko asiakkaalla esimerkiksi virtsatieinfektio, Sirpa Hytönen kuvailee.
Kotona-palvelu pilotti on toteutettu Immalan Loisteeseen asukkaiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Jos palvelusta on halunnut kieltäytyä, siihen on annettu oikeus.
-On erittäin tärkeää, ettei palveluun liity mitään videokuvaa tai nauhoitteita. Asukkaalla säilyy itsenäisyys ja intimiteettisuoja. Lisäksi sensorit ovat hyvin huomaamattomia ja integroituvat asuntoihin hyvin, Hytönen täsmentää.
Ilman teknologiaa ei enää pärjäisi
KARITA-hankkeen tarkoituksena on löytää teknologisista piloteista helpotusta muun muassa hoitajapulaan. Marja Laamasen mukaan teknologian käyttöönotto saattaa tuottaa aluksi kustannuksia, mutta maksaa nopeasti itsensä takaisin.
-Henkilökunnalle tulee antaa aikaa laitteiden opastukseen, käyttöönottoon ja tukeen laitteiden käytössä. Vain sillä tavalla teknologiasta saa oikeasti kaiken hyödyn irti. Henkilökunta tulisi ottaa myös mukaan tuomaan ideoita ja kehittämään palvelua. Heidän kanssaan selvitettäisiin, mikä auttaa heitä työssään ja minkälaisia teknologioita asiakkaat tarvitsevat, Marja Laamanen sanoo.
Sirpa Hytönen on töissä arkisin kello 7-15. Yöhoitajaa ei Immalan Loisteen yksikössä ole. Sirpa myöntää, ettei pärjäisi työssään yksin ilman teknologian tuomaa helpotusta.
-Jos tätä järjestelmää ei olisi, aikani ei millään riittäisi asukkaiden laadukkaaseen palveluun, Sirpa Hytönen painottaa.
