Teknologian lisääminen ikäihmisten kotihoidossa käy entistä välttämättömämmäksi. Siksi sen tulisikin olla jo nyt keskeinen osa hoitopalveluiden kotikehittämistä. Teknologia tulisi ehdottomasti saattaa ikääntyneiden tukipalvelujen piiriin, jotta sitä voitasiin hyödyntää mahdollisimman laajalla tavalla niin julkisen kuin yksityisenkin hoivan parissa.
Viime vuosilta on olemassa paljon näyttöä, että kotihoitoon teknologiaa avulla lisäämällä voidaan:
- Parantaa ikääntyneiden elämänlaatua.
- Säästää rutiiniomaisten tehtävien suorittamiseen kuluvia ei-hoidollisia resursseja.
- Vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuormaa.
- Pitää tarvittaessa omaiset helpommin mukana hoivan järjestelyssä.
Teknologian tehokas käyttö mahdollistaisi valtavat säästöt
Ympärivuorokautinen hoidon tuottaminen on kallista ja haastavaa. Ympärivuorokautisen asumisen lasku saattaa olla jopa 3 000-6 000 € / kk riippuen hoivatarpeen määrästä. Jos ikääntyneen palveluasumiseen hakeutumista voitaisiin lykätä edes vuodella, säästettäisiin hoidon järjestämisessä jopa 72 000 € / vuosi. Teknologian avulla on mahdollista tukea kustannustehokkaasti ikääntyneiden itsenäistä asumista, tehdä faktaan perustuvia hoitopäätöksiä ja sitouttaa tarvittaessa myös kauempana asuvat omaiset tehokkaammin hoivarinkiin. Teknologialla voidaan tukea ja auttaa myös omaishoitajaa äärimmäisen tärkeässä työssään.
Kotona asuminen on usein myös ikäihmisen oma toive: itsenäisen elämän tukeminen ylläpitää ikääntyneen omatoimisuutta ja mielen virkeyttä. Kotona asumiselle voidaan teknologian avulla varmistaa turvallisuuden toteutuminen, jolloin voidaan poistaa esteitä oman tahdon mukaiselle kotona asumiselle.
Teknologian edut:
- Automaattinen tilannekuvan havainnointi ja tarvittaessa muodostettava välitön yhteys vähentävät väärien hälytysten ja lyhyiden tarkastuskäyntien määrää.
- Faktoihin pohjautuva tilannetieto kotiympäristöstä helpottaa ikääntyneen hoidon suunnittelua.
- Teknologian avulla voidaan havaita mahdollisten sairauksien kehittymiseen viittavia merkkejä jo varhaisessa vaiheessa ja ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Tämä vähentää myös kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta.
- Etäyhteydellä voidaan vähentää ajokilometrejä sekä liikkumiseen kuluvaa aikaa ja keskittää hoitajan aika suoraan asiakkaalle.
- Etäyhteyden avulla esimerkiksi muistisairasta voidaan ohjata lääkkeiden ottoon, insuliinin pistämiseen ja ateriointiin.
- Etäyhteys tasapuolistaa palvelut maakunnissa: eri ammattilaiset (mm. fysioterapeutti tai psykologi) voivat useissa tapauksissa helposti tarjota palveluita myös syrjäseudun ikääntyneille videovälitteisesti.
- Kaukana asuvat omaiset voidaan ottaa tiiviimmin osaksi ikääntyneen hoitorinkiä.
- Videoyhteys lisää ikääntyneen mielen virkeyttä ja lievittää yksinäisyyden tunnetta.
Teknologia tukipalveluiden piiriin
Teknologialla on valtava potentiaali ikääntyneiden hoivatyössä, kunhan sen edullinen käyttö varmistetaan kaikille mahdolliseksi. Juuri tästä syystä teknologiaa tulisikin tarjota ikääntyneille julkisen sektorin kautta tukipalveluna, samaan tapaan kuin esimerkiksi ateria- ja siivouspalveluitakin. Näin myös ikääntyneellä tai hänen omaisillaan olisi mahdollisuus ostaa teknologiapalveluita ilman hoitosuhdettakin, mikä puolestaan purkaisi kotihoidon jonoa.
Suomi ei onnistu tarjoamaan ikääntyneille heidän tarvitsemaansa hoivaa ilman teknologian apua. Teknologialla ei ole tarkoitus korvata hoitajaa ja hänen tarjoamaa inhimillistä hoivaa kokonaan, vaan ohjata terveydenhuollon resursseja järkevämmin ja tehokkaammin. Teknologia voi mahdollistaa esimerkiksi muistisairaan ikääntyneen kotona asumisen. Lue lisää Helena Luoman kokemuksista.
Olli Göös 
Kirjoittaja on Suvanto Caren myyntijohtaja
