01.07.2021

Omaishoito koskettaa pian jokaista suomalaista

Väestön ikääntyessä vanhustyö joutuu kasvavien resurssien myötä yhä suuremman paineen alaisuuteen. Kalliin laitoshoidon tarvetta pyritään kokonaisvaltaisesti vähentämään ja ikääntyville tarjoamaan kotona asumisen mahdollisuus niin pitkälle kuin se inhimillisesti on mahdollista. Rakennemuutos sysää entisestään ikäihmisten hoitovastuuta heidän läheisilleen.

– Tulevaisuudessa omaishoito tulee koskettamaan meitä jokaista joko hoidettavana olevan tai hoitajan ominaisuudessa, muistuttaa Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen.

Omaishoitajaliitto juhlii tänä vuonna kolmikymppisiään. Neljäs vuosikymmen käynnistyy muutosten alla: samaan aikaan kun kolmannen sektorin tarve vanhustyössä laajenee, tuo uusi arpajaislaki epävarmuutta toiminnan rahoitukseen. Veikkaus on tukenut laajalti monen yleishyödyllisen terveyteen ja hyvinvointiin nojaavan järjestön toimintaa.

– Veikkaus on uudessa tilanteessa kun pelihaittoja halutaan hyvästä syystä vähentää, samalla kun yli rajojen tapahtuva digitaalinen pelaaminen lisääntyy. Rahapelitoimintaa ja arpajaislakia uudistettaessa tulee rahoitus ja sen lähde uudelleen tarkasteltavaksi – sisällytetäänkö toiminnan rahoitus esimerkiksi jollakin tasolla valtion budjettiin. Mutta ei sekään pohjaton sampo ole, Tervonen pohtii.

Soten toivotaan yhdenvertaistavan omaishoitoa

Sote-uudistus tulee muuttamaan liiton toimintaympäristöä kun kuntien sijaan omaishoidon tuen järjestämisestä vastaisi 18 maakuntaa. Tervonen toivoo uudistuksen tuovan yhdenvertaisuutta omaishoitajien asemaan. Hän muistuttaa omaishoidon tulevan aina edullisemmaksi kuin kunnan järjestämän hoidon. Tällä hetkellä omaishoitajasopimuksen piirissä on noin 5000 omaishoitajaa, kun todellisuudessa pääasiallisena hoitajana toimii peräti 350 000 ihmistä.

– Tuessa, rahoituksessa, palveluissa ja lomissa on selvää eriarvoisuutta asuinpaikan mukaan, Tervonen avaa nykytilannetta.

Tulevaisuus tuo tullessaan myös alati yleistyvän ns. sandwich-hoidon, jossa yhdellä hoitajalla on vastuullaan monta hoidettavaa. Kyseessä voivat olla omat vanhemmat, puolison vanhemmat tai iäkkäiden vanhempien lisäksi omat lapset. Kun laitoshoidosta supistetaan kasvavat myös hoidettavien tarpeen. Ikääntymiskehityksen myötä itse hoitajatkin ovat entistä iäkkäämpiä.

– Kuulin 90-vuotiaasta rouvasta joka oman muistisairaan puolisonsa lisäksi hoitaa sairasta 70-vuotiasta poikaansa. Omaishoitajuus siis moninaistuu entisestään, Tervonen kertoo.

Teknologia merkittävässä rengin roolissa tulevaisuuden hoivatyössä

Kun avustettavien määrä lisääntyy, tarvitaan monenlaisia keinoja turvata joustava ja sujuva arki myös vanhustyössä. Teknologia tulee vääjäämättä ottamaan omaishoidossa suuremman palvelijan roolin esimerkiksi ateriakuljetuksessa, nostelussa, kuntoutuksessa, toimintakykyä ylläpitävässä toiminnassa sekä turvallisuudessa.

– Tietyissä tilanteissa on kuitenkin pidettävä huolta että myös ne ihmiskädet ovat mahdolliset. Teknologia toimii hyvänä renkinä, mutta toiminnan täytyy olla aukotonta. Jos ajatellaan vaikka Suvannon turvapaikanninta, niin ainahan siellä täytyy olla ihminen joka siihen hälytykseen vastaa, Tervonen muistuttaa.

Tervosen mukaan omaishoitajuus ei saisi kuitenkaan muodostua taloudelliseksi riskiksi hoitajalle. Hän peräänkuuluttaa taloudellista tasa-arvoa. Omaishoitajuus kasaantuu nykyisin etupäässä pienituloisten naisten harteille.

– Työmarkkinoilla omaishoitajuutta tulisi tarkastella osana elämänpolkua. On turvattava työssäkäynnin mahdollisuus niin että omaishoitajaksi voi tarvittaessa jättäytyä, vaikkapa vain lyhytaikaiseksi jaksoksi. Omaishoitovastuuta tarvitaan, sitä ajattelua että me joudutaan kaikki kantamaan läheisvastuuta. Se ei ole vain muiden juttu, Tervonen esittää.

Haasteista huolimatta Tervonen ei kuitenkaan näe omaishoitajuuden tai vanhustyön tulevaisuutta synkkänä.

– Omashoitajaliitolla on 70 paikallisyhdistystä joissa työ tapahtuu pääasiassa vertaistuen avulla, vapaaehtoisvoimin. Meillä on auttamishalua koskien toinen toisiamme. Näitä ratkaisuja löydetään enenevässä määrin yhdessä, Tervonen kuvailee.